Koska tänäänkin on jäätävän kylmä, vietän suosiolla suurimman osan päivästä sisätiloissa. Yritän tahkoa tuota tällä hetkellä lukemaani Oksasen Stalinin lehmiä, mutta jotenkin se nyt tökkii ja pahasti. En erityisemmin pitänyt Puhdistuksestakaan, mutta tää tuntuu vielä "raskaammalta" luettavalta.
Jotain mielenkiintoista luettavaa minulta kuitenkin löytyy! Nimittäin Ken Homin keittokirja. Ja kiinalaista, mitäpäs muutakaan. Jo ensimmäisenä päivänä Kiinassa sain huomata, että perinteinen kiinainen ruoka on kaukana siitä mitä meille länsimaissa tarjoillaan. Ainut mikä oli tuttua, oli hapanimelä kana. Kiinassa se oli valmistettu usein tomaattimehuun, ja sehän mulle maistui vähän liiankin hyvin, ja järkytin kiinalaisia päätä lyhyempiä työkavereitani annosmäärilläni. Vaikkakin kyllä yleensä joku muisti aina mainita, että syönpä minä vähän. No sattuneesta syystä ei aina ne ruuat maistuneet, esim. kokonainen friteerattu kala, ei ehkä ihan ollut sitä lempiherkkua.
Makuihin kuitenkin tottuu. Tämähän on sama kun lasten kanssa, että yksi tai kymmenenkään maistamiskertaa ei vielä takaa makuun tottumista. Ja noin kahden kuukauden kohdalla mullekin alkoi kiinalainen ruoka kunnolla maistumaan. Makuihin piti ensin tosiaankin tottua. Samoin kun pöytätapoihin (tai niiden puuttumisen), ja siihen että ravintolassa tilataan yhteiset ruuat, jotka sitten jaetaan.
No nyt sitten kaipaan jo kovasti kiinalaista ruokaa! Olen valmistanutkin perinteistä ja yksikertaista kananmuna-tomaatti wokkia, ja vieraillut kerran kiinalaisessa ravintolassa, joka oli kyllä tosiaan aika länsimaisille makuhermoille muokattua. Katsotaan nyt mitä ohjeista voisin kokeilla, riippuen ihan siitä mitä aineksia onnistun löytämään. Ensin pitäisi ainakin valmistaa reilu satsi kanalientä, joka on perusraaka-aine melkein jokaisessa kirjan ruuassa. Ja sen valmistukseen tarvitaan muun muassa 2kg kanan luita, heh.
Ja sitten, eilen kaupungilla käydessäni törmäsin alennuksessa oleviin Iittalan Satumetsä lautasiin. Olin nimittäin ajatellut hankkivani kyseistä sarjaa. No nyt kuitenkin sen tuotanto on lopetettu (tai ainakin tauolla), ja siksi tuotteet olivat alennuksessa. Joten nyt mulla alkaakin noiden tuotteiden metsästys, ennen kun viimeisetkin myydään loppuun.
Vinkkejä hyvistä Satumetsän metsästyspaikoista otetaan vastaan!
Ps. Penkkareiden hengessä yritän kaivaa tänään jostain kuvan penkkariasustani vm 2005. Se ei ollut ihan se perinteisin puku... Katsotaan mitä löydän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti